Etusivu Ansioturvaopas Ansiopäiväraha Työssäoloehto
Aihe
Työssäoloehto
Työssäoloehto on ansiopäivärahan tärkein edellytys. Voit hakea meiltä ansiopäivärahaa, kun olet meidän jäsen ja olet täyttänyt työssäoloehdon.
Työssäoloehto täyttyy, kun olet 28 kuukauden tarkastelujakson aikana kerännyt yhteensä 12 työssäoloehdon täyttävää kuukautta.
Työssäoloehdon kertyminen
Työssäoloehto kertyy sinulle maksetun palkan perusteella. Palkka huomioidaan bruttona, eli ennen veroja.
Keräät yhden työssäoloehtokuukauden, kun sinulle on kalenterikuukauden aikana maksettu palkkaa vähintään 930 euroa.
Puolikkaan työssäoloehtokuukauden keräät, kun sinulle on kalenterikuukauden aikana maksettu palkkaa 465–929 euroa.
Työssäoloehto täyttyy, kun saat kerätyksi yhteensä 12 työssäoloehtokuukautta.
Maksetusta palkasta pitää olla kaikki lakisääteiset maksut ja verot suoritettu. Voimme lukea työssäoloehtoon vain palkkaa, joka on vähintään työehtosopimuksen tai lain mukainen. Työttömyysturvalain mukainen vähimmäispalkka kokoaikatyöstä kuukaudessa on 1 430 €.
On siis mahdollista, että palkkasi ylittää työssäoloehdon kertymisen rajan 930 euroa kuukaudessa, mutta se on ollut alle työttömyysturvalain tai työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan, jolloin työssäoloehtoa ei kerry eurorajan ylittämisestä huolimatta.
Palkkatuettu työ ei kerrytä työssäoloehtoa. Poikkeuksena palkkatuettu työ kuitenkin kerryttää työssäoloehtoa 10 kuukauden jälkeen yli 60-vuotiailla pitkäaikaistyöttömillä sekä alentuneesti työkykyisillä.
Työssäoloehdossa huomioidaan vakiintunut palkkatuloa. Vakiintunutta palkkatuloa ovat:
- vuosiloma-ajan palkka, irtisanomisajan palkka ja muu työstä maksettava peruspalkka;
- iltatyölisä, vuorotyölisä, henkilö- ja tehtäväkohtainen lisä, olosuhdelisä, lauantai- ja sunnuntaityölisä, yötyökorotus, ylityökorvaus, urakkapohja ja arkipyhäkorvaus ja muut vastaavat palkanlisät ja korvaukset;
- palkkaan rinnastettava palkkio;
- varallaolo- ja päivystyskorvaus;
- tulokseen perustuva palkka kuten provisio, bonus ja tantiemi;
- verollinen luontois- tai henkilökuntaetuus;
- verollinen kustannusten korvaus;
- työnantajan maksama säästöhenkivakuutuksen vakuutusmaksu;
- työnantajan maksama yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin, kuin se on verollinen;
- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän perusteella maksettu palkkio sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain mukaisen yhteistoiminnan perusteella maksettu palkkio;
- palkkaturvana maksettava palkka, josta ei ole tehty palkkaturvalain mukaista vähennystä, siltä osin kun se olisi työnantajan maksamana ansiopäivärahan perusteena huomioon otettavaa ansiotuloa;
- palveluraha;
- työstä maksettava vastike, joka on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamalla päivärahalla, jota työntekijä saa laissa säädetyn tai työehto- tai muussa sopimuksessa sovitun palkan sijasta;
- työstä maksettava vastike, joka on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisella yksityisen hoidon tuella tai vastaavalla muulla valtion tai kunnan maksamalla tuella;
- tuloverolaissa tarkoitettu työpanokseen perustuva osinko;
- muu edellä mainittuihin rinnastettava tulo.
Vakiintunutta palkkaa määritettäessä ei oteta huomioon työhön perustumatonta tuloa, pääomatuloa tai tuloa, jota ei voida pitää vakiintuneena. Tällaista tuloa on:
- lomaraha, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus;
- työttömyysturvalaissa tarkoitettu työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka jaksotetaan henkilön vakiintuneen palkan perusteella;
- työnantajan antama rahalahja;
- veroton luontois- ja henkilökuntaetuus;
- veroton kustannusten korvaus;
- yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu verottomalta osin;
- työsuhdelainan korkoetu;
- odotusajan palkka;
- vahingonkorvaus;
- stipendit ja apurahat;
- henkilöstörahastolta saatu tulo;
- voitonjakoerä;
- palkkaturvana maksettu palkka siltä osin kun se ei työnantajan maksamana olisi ansiopäivärahan perusteena huomioon otettavaa tuloa;
- työpaikan sairauskassan lisäetuudet;
- luottamustoimesta maksettu luottamustoimipalkkio;
- immateriaalioikeuteen perustuva korvaus;
- osakeoptio, ellei työsuhdeoptiolla merkittävän osakkeen sovittu merkintähinta olennaisesti alita osakkeen käypää arvoa työsuhdeoption antamishetkellä ja tällaista työsuhdeoptiota käytetä vuoden kuluessa työsuhdeoption antamisesta, tai ellei kyse ole sellaisesta palkkiosta, jota pidetään vastikkeena työstä;
- osinkotulo, ellei sitä pidetä vastikkeena työstä;
- työsuhteeseen perustuva osakeanti;
- peitelty osinko;
- irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus;
- työaikapankista nostettu rahakorvaus ja palkkaturvana maksettu työaikapankin rahakorvaus;
- työaikapankissa oleva säästö;
- palkkio, joka annetaan työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön viranomaisen valvonnan alaisella säännellyllä markkinalla tai viranomaisen valvonnan alaisessa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä noteerattuina osakkeina, sijoitustalletuksena tai muulla vastaavalla tavalla taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana, jos tällaisen palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä vähintään vuoden ajan palkkion lupaamisen ja antamisen välisenä aikana;
- perhevapaiden ajalta alennettu palkka;
- muu edellä mainittuihin rinnastettava tulo.
Työssäoloehdon täyttyminen
Työssäoloehto kertyy sinulle maksetun palkan perusteella. Työssäoloehtokuukausi kertyy sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana palkka maksetaan. Tästä johtuen työssäoloehto täyttyy lähtökohtaisesti sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana sinulle on maksettu viimeinen 12 työssäoloehtokuukauteen luettava palkka.
Työssäoloehtosi voi poikkeuksellisesti täyttyä ja siten myös päivärahaoikeus voi alkaa alkaa kesken kalenterikuukauden, jos
- työnhakusi on alkanut kesken kalenterikuukauden ja työssäoloehtosi on
täyttynyt kokonaisuudessaan edellisen kalenterikuukauden loppuun mennessä - työnhakusi alkaa kesken kalenterikuukauden ja työssäoloehtosi on täyttynyt kokonaisuudessaan työstä, joka olet tehnyt ennen työnhakijaksi ilmoittautumista (edellytyksenä on, että työnhakua edeltävän työn palkka on maksettu työntekokuukauden aikana).
Jos olet työskennellyt tasan 12 kuukautta, eikä sinulle ole muuta työssäoloehtoon luettavaa työtä, ja viimeinen palkka maksetaan työsuhteen päättymisen jälkeen, voit olla tilanteessa, jossa oikeutesi ansiopäivärahaan ei ala heti työsuhteen päättyessä. Tässä tilanteessa viimeinen työssäoloehtokuukausi täyttyy vasta sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana viimeinen palkka maksetaan. Kun sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, voit hakea Kelasta työmarkkinatukea.
Työssäolo- ja jäsenyysehto
Kerätäksesi ansiopäivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa, sinun pitää olla työttömyyskassan jäsen. Ansiopäivärahaoikeus edellyttää, että olet ollut jäsen vähintään 12 kuukautta ennen työttömyyttä.
Työssäoloehdon ja jäsenyysehdon kertyminen poikkeavat toisistaan. Työssäoloehto kertyy työssäoloehtokuukausina. Jäsenyysehto puolestaan kertyy kuukausina siten, että jokainen päivä lasketaan. Tämä voi johtaa tilanteisiin, jossa 12 kuukauden jäsenyysehto täyttyy myöhemmin kuin 12 työssäoloehtokuukauden työssäoloehto.
Tarkastelujakso
Sinun ei tarvitse kerätä työssäoloehtokuukausia yhdenjaksoisesti. Riittää, että saat kerättyä tarvittavat kuukaudet 28 kuukauden tarkastelujakson aikana.
Voit kerätä työssäoloehtoa myös pidemmältä ajalta kuin 28 kuukaudelta. Tämä on mahdollista tilanteissa, joissa voimme pidentää tarkastelujaksoa. Voimme pidentää tarkastelujaksoa, jos olet estynyt olemasta työmarkkinoilla ja syynä on
- sairaus, laitoshoito tai kuntoutus
- asevelvollisuus tai siviilipalvelus
- päätoimiset opinnot
- lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito
- apurahakausi
- palkkatukityö
- muu näihin verrattava hyväksyttävä syy
Vaikka olisit työmarkkinoilla, voimme pidentää tarkastelujaksoasi myös, jos olet työllistymistä edistävässä palvelussa tai saat osasairauspäivärahaa. Lisäksi voimme pidentää tarkastelujaksoa ajalla, jona hoidat kansanedustajan tai ministerin tehtävää.
Voimme pidentää tarkastelujaksoa enintään seitsemän vuotta.
Työssäoloehdon voimassaolo
Jos olet poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä, emme voi myöntää sinulle ansiopäivärahaa ennen kuin olet poissaolon jälkeen täyttänyt työssäoloehdon uudelleen.
Emme voi uudessa työssäoloehdossa huomioida ollenkaan ennen poissaoloa kerryttämääsi työssäoloehtoa, koska työssäoloehdon uusi tarkastelujakso alkaa siitä, kun olet poissaolon jälkeen mennyt työhön.
Olet työmarkkinoilla, kun olet ollut
- työssäoloehtoon luettavassa työssä
- palkkatukityössä
- työllistynyt yritystoiminnassa
- olet ollut työllistymistä edistävässä palvelussa
- olet ollut työttömänä työnhakijana
Sinulla on hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaololle
- sairauden
- laitoshoidon
- kuntoutuksen
- asevelvollisuuden
- siviilipalveluksen
- päätoimisten opintojen
- apurahakauden
- lapsen syntymän
- enintään kolmivuotiaan lapsen hoidon tai
- muun näihin verrattavan syyn johdosta
Jos olet työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta tai jos olet täyttänyt yrittäjäkassan jäsenenä yrittäjän työssäoloehdon, emme voi myöntää sinulle ansiopäivärahaa ennen kuin olet yritystoiminnan jälkeen täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon. Tällaisessa tilanteessa työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun olet yritystoiminnan jälkeen mennyt työhön.
Jos olet täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon ja siirryt meille, oikeutesi yrittäjän ansiopäivärahaan päättyy, kun täytät meidän jäsenenämme palkansaajan työssäoloehdon.
Työssäoloehdon perusteen vaihtuminen
Työssäoloehto on aiemmin kertynyt työajan perusteella kalenteriviikoittain. Nykyistä palkan perusteella kertyvää työssäoloehtoa on alettu soveltaa 2.9.2024 alkaen.
Lakimuutos ei poista ennen lakimuutosta keräämääsi työssäoloehtoa. Muutamme aiemmin 1.9.2024 asti työssäoloehtoon keräämäsi kalenteriviikot työssäoloehtokuukausiksi siten, että neljä kalenteriviikkoa kerryttää yhden työssäoloehtokuukauden. Ylijäävistä kalenteriviikoista kolme kerryttää yhden työssäoloehtokuukauden. Yksi tai kaksi kalenteriviikkoa kerryttävät puolikkaan työssäoloehtokuukauden.
Siten esimerkiksi viisi kalenteriviikkoa muunnetaan 1,5 työssäoloehtokuukaudeksi siten, että neljä kalenteriviikkoa muodostavat yhden työssäoloehtokuukauden ja ylijäänyt yksi kalenteriviikkoa yhden puolikkaan työssäoloehtokuukauden. Yhteen laskettuna nämä ovat 1,5 työssäoloehtokuukautta.
| Työssäoloehdon kalenteriviikot | Työssäoloehtokuukaudet |
| 1 viikkoa | 0,5 kuukautta |
| 2 viikkoa | 0,5 kuukautta |
| 3 viikkoa | 1 kuukautta |
| 4 viikkoa | 1 kuukautta |
| 5 viikkoa | 1,5 kuukautta |
| 8 viikkoa | 2 kuukautta |
| 9 viikkoa | 2,5 kuukautta |
| 10 viikkoa | 2,5 kuukautta |
| 15 viikkoa | 4 kuukautta |
| 20 viikkoa | 5 kuukautta |
| 30 viikkoa | 7,5 kuukautta |
| 40 viikkoa | 10 kuukautta |
Kun työssäoloehtosi täyttyy yhdistelmästä, laskemme muunnetut kalenteriviikot ja uudet työssäoloehtokuukaudet yhteen. Jos olet esimerkiksi kerännyt työssäoloehtoon ennen 2.9.2024 15 kalenteriviikkoa, joka muunnettuna vastaa 4 työssäoloehtokuukautta, tarvitset 12 kuukauden työssäoloehdon täyttymiseksi vielä 8 työssäoloehtokuukautta.
Lakimuutoksen soveltaminen
Jos 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy viimeistään sunnuntaina 1.9.2024, sovellamme vanhan lain säännöksiä, eli tarkistamme, kertyykö sinulla 28 kuukauden tarkastelujaksolla vähintään 26 sellaista kalenteriviikkoa, joilla olet työskennellyt vähintään 18 tuntia. Tässä tilanteessa työssäoloehtosi kertyy siis vanhan lain mukaan.
Kun keräät työssäoloehtoa 2.9.2024 alkaen, sovellamme uuden lain säännöksiä, eli tarkistamme, kertyykö sinulla 28 kuukauden tarkastelujaksolla yhteensä 12 kuukautta palkkavaatimukset täyttävää kuukautta. Tässä tilanteessa työssäoloehtosi kertyy uuden lain mukaan. Siirtymävaiheessa työssäoloehtosi voi täyttyä myös vanhan ja uuden yhdistelmästä.
- Olet kokoaikatyössä 4.3.2024–1.9.2024
- Olet liittynyt meille heti ensimmäisenä työpäivänä 4.3.2024
- Työttömyytesi alkaa 2.9.2024
- Olet vanhan lain piirissä ja jäsenyysaikana täytät työssäoloehdon kokonaisuudessaan 1.9.2024
- Olet kokoaikatyössä 8.7.2024–30.6.2025
- Palkka maksetaan sinulle aina saman työskentelykuukauden 15. päivä
- 1.9.2024 mennessä sinulle on kertynyt 8 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon
- Muunnamme nämä viikot uuteen työssäoloehtoon siten, että niistä kertyy kaksi kuukautta
- 2.9.2024–30.6.2025 keräät tämän päälle 10 uuden lain mukaista työssäoloehtokuukautta
- Täytät 12 kuukauden työssäoloehdon 30.6.2025
- Työskentelet kokoaikaisesti syys- ja kevätkaudet niin, että olet työtön kesäisin
- 8.1.–2.6.2024 sinulle kertyy 21 vanhan lain mukaista kalenteriviikkoa työssäoloehtoon
- Olet työtön 3.6.–11.8.2024
- 12.8.–1.9.2024 olet töissä ja keräät vielä 3 työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa
- 1.9.2024 sinulla on työssäoloehtoon kerättynä 24 kalenteriviikkoa
- Vanhan lain mukainen 26 kalenteriviikon työssäoloehto ei ole ehtinyt täyttyä 1.9.2024 mennessä, joten muutamme kertyneet työssäoloehtoviikot vastaamaan uusia työssäoloehtokuukausia
- Keräämäsi 24 työssäoloehtoviikkoa vastaavat muunnettuna 6 työssäoloehtokuukautta
- Tarvitset vielä 6 työssäoloehtokuukautta täyttääksesi uuden lain mukaisen 12 kuukauden työssäoloehdon
- Kun jatkat työskentelyä ja sinulle maksetaan palkka aina kuluvana työntekokuukautena, täytät työssäoloehdon 28.2.2025 (työssäoloehtoa kerryttää syys-helmikuu)
- Jos sinulle maksetaan palkka aina takautuvasti seuraavassa kuussa, työssäoloehto täyttyy 31.3.2025 (työssäoloehtoa kerryttää loka-maaliskuu)
- Sinulla on kokoaikatyö ajalla 1.10.2024–30.9.2025
- Sinulle maksetaan palkka aina kunkin kuukauden 15. päivä
- 12 kuukauden työssäoloehto täyttyy 30.9.2025.
- Palkkatukityö alkaa 26.8.2024 ja päättyy 27.4.2025.
- Palkkatukityö kerää työssäoloehtoa vanhan lain mukaisesti 27.4.2025 saakka.
- Palkkatukityö alkaa 2.9.2024 ja päättyy 4.5.2025.
- Palkkatukityö ei kerää ollenkaan työssäoloehtoa.