Etusivu Ansioturvaopas Soviteltu ansiopäiväraha
Aihe
Soviteltu ansiopäiväraha
Kun sinulla on tuloa osa-aikaisesta työskentelystä, sinulla on oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan. Voit siis hakea ansiopäivärahaa, vaikka kävisitkin töissä. Jos edellytykset täyttyvät, eikä esteitä ole, voimme maksaa sinulle ansiopäivärahaa, jonka määrässä on otettu huomioon osa-aikaisesta työskentelystä saamasi tulo. Silloin maksamamme etuus on soviteltu ansiopäiväraha.
Kannattaako soviteltu ansiopäiväraha?
Soviteltu ansiopäiväraha kannattaa. Soviteltu ansiopäiväraha on rakennettu niin, että palkka osa-aikatyöstä ja soviteltu ansiopäiväraha ovat yhteensä aina enemmän, mitä saisit ansiopäivärahaa kokonaan työttömänä.
Sovitellun ansiopäivärahan määrällä on kuitenkin myös yläraja. Tällä on varmistuttu siitä, että palkka kokoaikatyöstä olisi aina enemmän, mitä palkka osa-aikatyöstä ja soviteltu ansiopäiväraha ovat yhteensä.
On mahdollista, että et saa ollenkaan soviteltua ansiopäivärahaa, kun työskentelet osa-aikaisesti. Tyypillisesti tällaiset tilanteet johtuvat siitä, että työaikasi tai palkkasi ylittävät rajat, joilla on varmistettu, että kokoaikatyö olisi aina kannattavin vaihtoehto. Yleensä näissäkin tilanteissa palkka osa-aikatyössä on enemmän, mitä saisit kokonaan työttömänä, joten kannattavuus ei tästä kärsi.
Kun haet soviteltua ansiopäivärahaa, on hakemuksesi käsittely käsityötä. Ruuhkaisissa tilanteissa on siten mahdollista, että saat ansiopäivärahan tilillesi myöhemmin kuin kokonaan työttömänä.
Oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan
Edellytysten täyttyessä sinulla on oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan, jos
- sinulla on tuloa osa-aikaisesta työstä
- päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn vuoksi
- työntekosi on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, joka ei vaikuta sinun työehtoihisi tai työoloihisi
- saat tuloa enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä, tai
- sinulla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä
Pääsääntöisesti oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan syntyy, jos sinulla on tuloa osa-aikaisesta työskentelystä. Käytännössä tämä johtaa siihen, että huomioimme tulot osa-aikaisesta työskentelystä silloin, kun ne maksetaan. Emme siis huomioi tuloa ansainnan mukaan eli silloin, kun ansiotulon perusteena oleva työ tehdään.
Vaikka sinulla olisi oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan, se ei tarkoita sitä, että voisimme automaattisesti maksaa sinulle soviteltua ansiopäivärahaa. Kaikki ansiopäivärahan maksamisen edellytykset pitää täyttyä, eikä esteitä saa olla. Lisäksi sovitellun ansiopäivärahan maksamiseen liittyy muutamia ylimääräisiä rajoituksia.
Myös osa-aikatyöllä voit kerätä työssäoloehtoa, eli oikeutta uuteen enimmäismaksuaikaan.
Mitä on osa-aikainen työskentely?
Työttömyysturvassa osa-aikatyö on määritelty suhteessa kokoaikaisen työntekijän työaikaan. Osa-aikatyötä on työ, jossa työaika on enintään 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta.
Kokoaikaisen työntekijän työaika riippuu siitä, mitä asiasta on työehtosopimukseen kirjattu. Jos asiasta ei ole erikseen sovittu, on pohjana työsopimuslain mukainen 40 tuntia viikossa.
- Työskentelet 25 tuntia viikossa
- Alallasi kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaika on 40 tuntia viikossa
- Työaikasi on siten 62,5 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta
- Tämä on vähemmän kuin 80 %, joten työsi on työttömyysturvan näkökulmasta osa-aikatyötä
- Työskentelet 32 tuntia viikossa
- Alallasi kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa
- Työaikasi on siten 85 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta
- Tämä on enemmän kuin 80 %, joten työsi ei ole työttömyysturvan näkökulmasta osa-aikatyötä
Osa-aikaista työskentelyä on myös satunnainen työ. Tällä tarkoitetaan enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä.
Lisäksi myös yrittäjänä työskentely voi olla osa-aikaista. Tämä edellyttää sitä, että työvoimaviranomainen on arvioinut, että yritystoimintasi on sivutoimista.
Maksuperusteinen sovittelu
Kun oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan perustuu siihen, että sinulla on tuloja osa-aikaisesta työskentelystä, on ratkaisevassa asemassa se ajankohta, jolloin palkka maksetaan.
Käytännössä tämä voi johtaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa ansiopäivärahasi sovitellaan maksupäivän mukaan, vaikka et hakujakson aikana olisi lainkaan työskennellyt. Vastaavasti voi syntyä tilanne, jossa työskentelet osa-aikaisesti, mutta se ei vaikuta maksettavan ansiopäivärahan määrään.
Työskentelet osa-aikaisesti toukokuussa ja palkka toukokuun työstä maksetaan sinulle kesäkuussa.
Kesäkuussa haet ansiopäivärahaa toukokuulta. Vaikka olet työskennellyt toukokuussa, maksamme sinulle ansiopäivärahan toukokuulta täytenä, koska toukokuun hakujaksolla sinulla ei ole ollut tuloa osa-aikaisesta työskentelystä.
Työskentelet osa-aikaisesti toukokuussa, mutta et kesäkuussa. Palkka toukokuun työstä maksetaan kesäkuussa.
Heinäkuussa haet ansiopäivärahaa kesäkuulta. Vaikka et ole työskennellyt kesäkuussa, maksamme sinulle ansiopäivärahan soviteltuna, koska kesäkuun hakujaksolla sinulla on ollut tuloa osa-aikaisesta työskentelystä.
Työskentelet osa-aikaisesti joka kuukausi ja joka kuussa maksetaan palkka edellisestä kuukaudesta.
Ensimmäisellä hakujaksolla sinulle ei ole tuloa osa-aikaisesta työskentelystä, joten maksamme ansiopäivärahan täytenä, vaikka olet työskennellyt osa-aikaisesti. Tämän jälkeen maksamme ansiopäivärahan soviteltuna joka kuukausi, jolta sinulle maksetaan palkkaa.
Olet kokonaan työtön elokuussa. Syyskuussa työskentelet osa-aikaisesti ja lokakuun alussa työllistyt kokoaikaisesti. Palkka syyskuusta maksetaan lokakuussa.
Syyskuussa haet ansiopäivärahaa elokuulta. Maksamme sinulle täyden ansiopäivärahan elokuulta, koska olet kokonaan työtön.
Lokakuussa haet ansiopäivärahaa syyskuulta. Maksamme sinulle täyden ansiopäivärahan syyskuulta, vaikka olet syyskuussa työskennellyt osa-aikaisesti, koska syyskuussa sinulla ei ole tuloa osa-aikaisesta työskentelystä.
Lokakuulta et enää hae ansiopäivärahaa, koska olet työllistynyt kokoaikaisesti. Lokakuussa maksettu palkka jää siten kokonaan sovittelematta.
Poikkeuksia maksuperusteisuuteen
Jos sinulle maksetaan sovittelujakson aikana työtuloa kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta ja jos tämä poikkeaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta, jaamme työtulon ja palkan perusteena olevan työajan vaikuttamaan maksukuukaudelle ja yhtä monelle sitä seuraavalle kuukaudelle kuin miten monelta kuukaudelta työtuloa on maksettu.
Jos palkanmaksun ajankohdan ja muiden olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että palkanmaksun järjestelyllä on pyritty välttämään tulon huomioiminen sovittelussa, sovittelemme työtulon ansaintaperusteisesti, eli jaksoille, joille palkan perusteena oleva työaika sijoittuu.
Emme sovittele sovittelujakson aikana maksettua työtuloa osa-aikaisesta työskentelystä, jos se on ansaittu aikana, jolta työttömyysetuutta ei makseta karenssin tai muiden etuuden saamisen yleisten rajoitusten vuoksi.
Miksi maksuperusteinen sovittelu?
Ennen nykyistä lakia sovittelu perustui suoraan osa-aikaiseen työskentelyyn. Tämä johti joskus siihen, että sovitellun päivärahan maksaminen viivästyi kohtuuttomasti. Jos esimerkiksi työskentelit tammikuussa ja teit tammikuusta ansiopäivärahahakemuksen helmikuussa, emme voineet käsitellä hakemustasi ennen kuin palkka oli maksettu. Jouduimme siis usein odottamaan palkanmaksua, mikä viivästytti sovitellun ansiopäivärahan maksamista.
Maksuperusteisen sovittelun tarkoitus oli poistaa tämä viivästys. Kun ansiopäivärahaa haetaan aina takautuvasti, on meillä hakemuksen tullessa jo tulorekisterin kautta tieto haetulla jaksolla maksetuista palkoista. Silloin voimme myös käsitellä hakemuksesi heti.
Aiemmin sovitellun ansiopäivärahan maksaminen saattoi siis viivästyä riippuen palkanmaksusta. Hyvä puoli oli kuitenkin se, että käytännössä soviteltu ansiopäiväraha ja tulo osa-aikaisesta työstä olivat hakijan pankkitilillä samoihin aikoihin ja yhteys oli helpompi ymmärtää.
Maksuperusteinen sovittelu vähentää riskiä sovitellun ansiopäivärahan maksamisen viivästymisestä, mutta johtaa siihen, että tulo osa-aikatyöstä ja sen vuoksi maksettava soviteltu päiväraha voivat olla ajallisesti etäällä toisistaan. Se voi puolestaan johtaa siihen, että käytettävissä olevissa tuloissa voi olla etupainotteista vaihtelua. Esimerkiksi lyhytkestoisen työskentelyn tilanteessa voit saada alkuun palkan ja täyden ansiopäivärahan, mutta seuraavassa kuussa et työtilanteesta riippuen välttämättä saa palkkaa ja ansiopäivärahakin maksetaan soviteltuna. Eli alkuun voi olla melko korkeat kokonaistulot ja seuraavassa kuussa kokonaistulot voivat jäädä alhaiseksi.