Liedon malli: sujuva asiakaspalvelu ja mutkattomat prosessit
Uutinen
Aiheet
- Työllisyys
- Työnhaku
- Työttömyys
Tiivis yhteistyö yritysten kanssa ja asiakaslähtöinen palvelu ovat Liedon menestyksen avaimet.
Liedon työllisyyspalvelut toimivat lähipalvelualueena osana Turun työllisyysaluetta.
Varautuminen vuoden 2025 muutoksiin alkoi Liedossa vuosia sitten, ja kokemukset olivat H-hetken koittaessa hyviä.
“Vuodenvaihteen muutos meni tosi hyvin. Meillä oli valmis kriisiviestintäsuunnitelma, mutta emme joutuneet sitä käyttämään, vaan kaikki on toiminut alusta saakka kuten pitää”, kertoo Liedon kaupungin työllisyysjohtaja Heidi Mansikka.
Siirtymä on Heidi Mansikan mukaan onnistunut erityisesti osaavan ja motivoituneen henkilöstön ansiosta.
“Meillä on noin parikymmentä työntekijää. Vaikka työskentely kompaktissa organisaatiossa tuo omat haasteensa, moni arvostaa mahdollisuutta työskennellä pienen kaupungin palveluksessa.”
Tekijöillä on kasvot
Liedossa on ollut vahva ote työllisyyden hoitoon jo ennen työllisyysalueiden aloitusta.
“Ollaan pärjätty hyvin yritys- ja työllisyyspalveluiden saralla. Haaste muutoksessa on vanhasta poisoppiminen, jotta saataisiin turha byrokratia häivytettyä taustalle, kertoo Liedon yrityspalvelujohtaja ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff.
Stepanoff sanoo, että työllisyyspalveluiden onnistuminen perustuu Liedossa tiiviisiin yrityspalveluiden yrityskontakteihin.
“Viime vuonna teimme noin kaksi tuhatta yrityskäyntiä, mikä antaa meille hyvän käsityksen alueen yritysten tarpeista. Tarjoamme yrityspalveluita kaupungintalolla ja Avantin teollisuusalueella sekä yrityspalveluautolla mobiilipalveluina. Mikään muu kunta Suomessa ei tarjoa yhtä laajaa palveluvalikoimaa. Olemme olleet Suomen yritysystävällisin kaupunki vuosina 2016–2024”, Stepanoff sanoo.
Yritysten tarpeiden kartoittamisen lisäksi työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaamista edistetään monin tavoin.
“Viestimme tekstiviesteillä, teemme henkilökohtaisia käyntejä ja ylläpidämme jatkuvaa yhteyttä yrityksiin. Olemme läsnä ja helposti tavoitettavissa. Asiakkaat tuntevat meidät, ja me tunnemme heidät”, Stepanoff kertoo.
Tekoälyllä on roolinsa
Työllisyysalueiden välinen yhteistyö on tulevaisuudessa tärkeää. Tietojärjestelmissä on vielä kehittämistarpeita valtakunnallisesti.
Joitakin toimivia käytäntöjä on jo olemassa. Esimerkiksi Turun työllisyysalue hoitaa merivälitystä keskitetysti, mikä on yksi tapa tehostaa yhteistyötä.
“Yhteistyön merkitys tulee kasvamaan tulevina vuosina, ja verkostomainen toimintamalli tarjoaa moniin haasteisiin ratkaisuja. On tärkeää, että osaavat kumppanit otetaan mukaan työllisyyspalveluiden kehittämiseen, sillä yhdessä saavutetaan enemmän”, Heidi Mansikka kertoo.
Mika Stepanoff näkee työttömyyskassat, kuten työnhakupalveluihin panostavan YTK:n luontevana yhteistyökumppanina kunnallisille työllisyyspalveluille. YTK on myös Liedon Innovaatiokampus Oy:n verkoston yhteistyökumppani.
“Meillä on yhteinen tavoite: saada ihmiset mahdollisimman nopeasti töihin.”
Myös tekoälyllä on roolinsa palvelukehityksessä.
“Toivon, että tekoäly voisi tulevaisuudessa ottaa enemmän vastuuta lausuntojen tekemisestä, jotta aikaa vapautuisi henkilökohtaiseen asiakaspalveluun”, Heidi Mansikka sanoo.