YTK:n jättikysely: Yli 70 % haluaa lisätoimia työllisyyden parantamiseksi, vain 9 % lyhentäisi ansioturvaa

Aiheet

• YTK

• YTK Työttömyyskassan kyselyyn* vastasi yli 18 500 jäsentä.
• 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että Suomessa pitäisi tehdä enemmän työllisyyden parantamiseksi.
• Suosituimpia keinoja työllisyyden parantamiseksi olivat työttömien opiskelun ja uudelleenkouluttautumisen helpottaminen (63 %) sekä työllistymispalveluiden saatavuuden parantaminen (52 %). 
• Vaihtoehdoista vähiten kannatusta sai ansioturvan keston lyhentäminen (9 %).
• 80 % vastaajista piti hyvänä ajatuksena, että työttömyyskassat saisivat auttaa jäseniään työllistymään. 

Yli puolta miljoonaa jäsentään edustavan, Suomen suurimman kassan YTK Työttömyyskassan jäsenten mielipide on selvä: Suomessa pitäisi tehdä enemmän työllisyyden parantamiseksi. Tätä mieltä oli lähes 13 000 jäsentä eli 70 % yli 18 500 kyselyyn vastanneesta. 26 % vastaajista ei osannut sanoa ja vain 4 % oli sitä mieltä, että lisätoimia ei kaivata.

”YTK:n jäsenten viesti on selvä. Suomi tarvitsee korkeampaa työllisyysastetta ja siksi lisätoimia työllisyyden tukemiseksi tarvitaan”, sanoo YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen.

Mitä vanhemmista vastaajista oli kyse, sitä suurempi osa kannatti lisätoimia työllisyyden parantamiseksi. Erot nuorempiin ikäluokkiin eivät kuitenkaan olleet suuria. Kun tuloksia tarkastellaan vastaajien työtilanteen mukaan, näkyy että lisätoimia kannattavat eniten (72 %) kokopäivätyössä olevat jäsenet. Lomautetut sekä osa-, pätkä- tai keikkatöissä olevat vähiten.

Vastaajien koulutustasonkaan suhteen erot eivät olleet suuria, mutta korkeakoulutetut kannattivat työllisyystoimia vielä muitakin enemmän (73 %). 

Tuen ja palveluiden lisäämistä kannattaa valtaosa, lisävelvoitteita vähemmistö

Millä keinoin työllistymistä sitten pitäisi parantaa? YTK Työttömyyskassan kyselyssä oli seitsemän erilaista keinovaihtoehtoa, jotka ovat olleet esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vastaajat saivat valita näistä niin monta kuin halusivat.

Selvästi eniten kannatusta sai työttömien opiskelun ja uudelleentyöllistymisen tukeminen (63 %) sekä työllistymisen palveluiden saatavuuden parantaminen (52 %). Vähiten kannatettiin ansioturvan keston lyhentämistä (9 %) sekä sen ehtojen tiukentamista (11 %). Lähes joka neljäs (23 %) kannatti kuitenkin ansioturvan porrastamista.

”Tuen ja palveluiden lisääminen saavat jäseniltämme selvästi enemmän kannatusta kuin tuen lyhentäminen tai ehtojen tiukentaminen”, Auli Hänninen toteaa.

Kokopäivätyötä tekevistä vastaajista hieman keskimääräistä suurempi osa (18 %) kannatti työnhakijoiden velvoitteiden lisäämistä. Työttömistä ja lomautetuista tätä halusi alle 6 %. Myös ansioturvan porrastaminen (27 %), lyhentäminen (10 %) ja tiukentaminen (12 %) saivat kokopäivätöissä olevilta muita enemmän kannatusta.

Samanlainen trendi näkyi myös koulutustason suhteen: korkeasti koulutetuista joka kolmas (28–30 %) porrastaisi ansioturvaa ja alemmin koulutettuja useampi heistä myös lyhentäisi tai tiukentaisi ansioturvan ehtoja. Toisaalta korkeakoulutetut kannattivat myös työllistymispalveluiden saatavuuden parantamista sekä opiskelun ja uudelleenkouluttautumisen helpottamista muita useammin. Ehkä hieman yllättäen alle puolet (46 %) vain peruskoulun käyneistä kannatti opiskelujen ja uudelleenkouluttautumisen helpottamista.

Ammattiaseman suhteen tarkasteltuna johtajat koskisivat ansioturvaan selvästi muita useammin porrastamalla (37 %), lyhentämällä (19 %) tai tiukentamalla (18 %). Johtoportaassa oli myös muita vähemmän kannatusta työllistymispalveluihin panostamiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Eniten kannatusta näihin oli asiantuntijoiden joukossa. Heistä 67 % kannatti opiskelujen ja uudelleenkouluttautumisen helpottamista ja 56 % työllistymispalveluiden saatavuuden parantamista. Julkisiin palveluiden satsaamista kannattivat eniten työntekijät (35 %).

Työttömyyskassa haluaisi auttaa, mutta ei saa

Kuten tulokset selvästi osoittavat: suomalaiset kaipaavat lisätoimia työllistymisen eteen – ja nimenomaan työllistymispalveluiden lisääminen, lisäkoulutus sekä muut tukitoimet saavat kannatusta kautta linjan.

YTK Työttömyyskassa on jo pitkään halunnut, että työttömyyskassat saisivat olla mukana tukemassa työllistymistä ja jopa välittämässä työpaikkoja, mutta laki ei tätä salli. Työttömyyskassat saavat ainoastaan maksaa ansiosidonnaista päivärahaa.

”Meillä on jo nyt paljon tietoa jäsenistä, mikä auttaa työllistämisen tukemisessa. Lisäksi jäsenillä on luonnollinen tarve käyttää sähköistä asiointiamme, koska sitä kautta haetaan etuutta. Tässä samassa paikassa voisimme luontevasti kertoa jäsenille työmahdollisuuksista ja koulutuksista”, Auli Hänninen kertoo.
​​​​​​​
Nyt YTK Työttömyyskassa kysyi asiaa myös jäseniltään ja näkemys oli selvä: lähes 15 000 jäsentä eli 80 % vastaajista piti hyvänä ajatusta, että työttömyyskassa saisi auttaa jäseniään työllistymään. 17 % ei osannut sanoa ja vain 3 % vastusti ajatusta.

Jos työttömyyskassat saisivat auttaa työllistymisessä, tarkoittaisi tämä mitä luultavimmin lyhyempiä työttömyysjaksoja – mikä taas tarkoittaisi suuria säästöjä etuusmenoissa.

Vuonna 2022 ansiopäivärahaa maksettiin yhteensä n. 1,8 miljardia euroa. Saajia oli yli 250 000 ja maksettu päiväraha oli keskimäärin 66 euroa / päivä. Jos näistä jokaisen työttömyysaika vähenisi yhdellä päivällä, vähenisivät etuuskulut n. 17 miljoonaa vuodessa. Pari viikkoa lyhyempi työttömyysaika tarkoittaisi jo 170 miljoonan euron säästöjä etuuskuluissa – ja toki työttömyysaikojen lyheneminen tarkoittaa aina myös lisääntyneitä verotuloja.

Auli Hännisen mielestä askelmerkit ovat selvät.

”Nyt olisi tärkeää, että puolueet ottaisivat tämän agendalleen, jotta lakia päästäisiin muuttamaan tulevalla hallituskaudella ja saataisiin kaikki käsiparit tukemaan parempaa työllisyyttä.”

*Jäsenkysely lähetettiin uutiskirjeenä kaikille YTK:n yli 500 000 jäsenelle. Kysely oli auki 7.3.-12.3.2023. Kyselyyn vastasi 18 507 jäsentä. Vastanneista 72 % on kokopäivätöissä, 10 % työttömänä ja 9 % osa-, pätkä- tai keikkatöissä. Lomautettuna osittain tai kokonaan n. 3 % ja opiskelijoita oli n. 2 %. Vastaajien ikäjakauma on: 18-24 v: 2 %, 25-34 v: 12 %, 35-44 v: 20 %, 45-55 v: 29 %, 55-64 v: 37 %. Vastaajista 60 % on työntekijöitä, 25 % asiantuntijoita, 10 % esimiehiä ja 4 % johtajia. Suurimmalla osasta (52 %) vastanneista on toisen asteen tutkinto, alemman asteen korkeakoulututkinto on 26 % ja ylempi korkeakoulututkinto 13 %. 7 % oli vain peruskoulututkinto.