Hyppää sisältöön
Etusivu Tietoa meistä YTK Työttömyyskassan historia

YTK Työttö­myys­kas­san historia

Meillä on jo muutama vuosikymmen plakkarissa.

Paljon on tapahtunut ja paljon on vielä tapahtuva.

YTK Työttömyyskassan historia on tarina menestyksestä ja rohkeasta uudistamisesta.

YTK Työttömyyskassan historia on tarina menestyksestä ja rohkeasta uudistamisesta!

YTK Työttömyyskassan historia

Jos sinua kiinnostaa perehtyä tarkemmin ihmisiin ja tarinoihin YTK Työttömyyskassan takana, lataa painikkeesta vuonna 2021 julkaistu juhlakirjamme.

Juhlakirja on tarina siitä, miten 30 vuodessa voi rakentaa jotakin ihmeellistä!

Kuinka työttömyys­kassa syntyy

Suomen suurin ja nopeasti kasvanut työttömyyskassa, perustettiin 21. elokuuta 1991. Toiminta aloitettiin vuoden 1992 alusta. Kassan johtajaksi tuli perustajien tärkein puuhamies, yrittäjä, toimitusjohtaja Juho Paloheimo Loimaalta. 

Vuoteen 2001 saakka kassaan saattoi kuulua vain yksityisellä sektorilla palkkatyötä tekeviä työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Perustamisessa annettu nimi oli pitkä: Yksityisten työalojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työttömyyskassa. Jäsenrajausten myötä nimi lyhentyi Yksityisalojen työttömyyskassaksi vuonna 1997 ja edelleen Yleinen työttömyyskassa YTK:ksi vuonna 2005. Siinä välissä nimenä ehti olla myös YTK-työttömyyskassa.

Syksystä 2022 alkaen kassan nimi on ollut YTK Työttömyyskassa.

Kassa kun on Loimaalta kotoisin ja vieläkin siellä sijaitsee, tunnetaan kassa yhä silloin tällöin vanhasta lempinimestään Loimaan kassa.  

Jäsenrajauksia ja sulautumisia

Kassan perustamisen aikoihin sosiaali- ja terveysministeriössä oli tulkittu, että työttömyyskassan jäsenkunta on oltava jollakin tavoin paitsi määrätty, myös rajoitettu. Käytännössä kassojen jäsenkunnat olivat monella tavalla päällekkäisiä, ja tulkintaa epäiltiin ministeriössäkin. 

Julkisen sektorin työntekijöiden liittämistä kassan jäseneksi pohdittiin jo toiminnan ensi vuosina. Tällaisia kyselyjä tuli myös julkisen alan työntekijöiltä. Asia ajankohtaistui, kun Agrologien työttömyyskassasta tiedusteltiin vuonna 1995 mahdollisuutta yhdistyä YTK:hon. Agrologit liittyivät lopulta Metsätoimihenkilöiden työttömyyskassaan. YTK:hon yhdistyminen ei olisi ollut mahdollistakaan, sillä Agrologien kassaan kuului myös julkisen sektorin työntekijöitä. 

Ensimmäinen YTK:ta koskenut kassojen yhdistyminen tapahtui vuonna 1995, kun Ylempien Osuustoiminnallisten Toimihenkilöiden Työttömyyskassa sulautui YTK:hon. Sulautuminen toi noin 1 200 uutta jäsentä. Tämänkin sulautumisen lähtökohta oli vuonna 1995 voimaan tullut lainmuutos (1318/1994). Uuden lain mukaan työttömyyskassaan tuli kuulua vähintään 6 000 jäsentä. Määrää nostettiin vielä vuosikymmenen lopussa 8 000:aan. 

Jo samana vuonna oli muitakin pieniä kassoja, jotka kaavailivat yhdistymistä ja joille mieluisa vaihtoehto olisi ollut YTK. Toimintakertomuksessaan tuolta vuodelta Juho Paloheimo kertoo, että ”kassafuusioiden tiimoilta tapahtui myös varsin ennakkoluuloton yhteydenotto”. Kaupan esimiesten työttömyyskassa, joka toimialaltaan kuului SAK:n eli ammattiyhdistysväen vahvimman linnakkeen liittoon, halusi neuvotella sulautumisesta. Samassa yhteydessä oli kerrottu, että myös Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöiden työttömyyskassassa oltiin kiinnostuneita yhdistymisestä. 

Kaupan esimiesten kassan johdolle yhdistymisen kynnyskysymys oli se, että YTK avaa sivutoimipisteen heidän liittonsa Lahden toimiston yhteyteen. Varakkaana liittona he olivat valmiita maksamaan koko jäsenkuntansa jäsenmaksut yhtenä eränä kaikkien puolesta ja perimään kassamaksunsa myöhemmin jäseniltään, selvitti YTK:n toimitusjohtaja kertomuksessaan. 

Tähän vaatimukseen Lahden sivukonttorista neuvottelut päättyivät, sillä YTK ei siihen suostunut. Seuraava liitos tapahtui, kun Urheilutoimihenkilöitten työttömyyskassa sulautui YTK:aan vuoden 1997 alussa. 

YTK:n johto näki sulautumiset arvokkaaksi. Urheilutoimihenkilöitten työttömyyskassa oli vielä pienempi kuin ylempien osuustoiminnallisten toimihenkilöiden kassa. Senkin piiriin kuitenkin kuului erityisryhmä, jolla oli paljon yhteyksiä ja joka vaikutti laajasti. Uuden ryhmän tulo mukaan lisäsi luottamusta Loimaan kassaan, ja muutoksen uskottiin vahvistavan myönteisiä mielikuvia YTK:sta. Sulautumista käytettiin apuna markkinoinnissa.  

Oikeusjuttu

Ennen pitkää YTK:ssa katsottiin voimavarojen riittävän laajennukseen myös julkisen sektorin työntekijöiden piiriin. Sääntömuutos tehtiin vuonna 2001. Aikaisempi lain tulkinta siitä, että jäsenkunta oli rajattava jollakin tavalla, osoittautuikin liian varovaiseksi, kun asia joutui Korkeimman hallinto-oikeuden puitavaksi. Yli kolmekymmentä muuta työttömyyskassaa valitti Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä vuonna 2001, koska se oli hyväksynyt YTK:n laajentumisen julkiselle sektorille. 

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (2002) Vakuutusvalvontaviranomaisten tulkinta jätettiin ennalleen. Ei ollut lakia siitä, että jollakin alalla tulisi toimia vain yksi työttömyyskassa, eikä markkinoita voitu sillä tavalla jakaa. Eräiden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä asiaan vaikutti jo myös Euroopan unionin kilpailulainsäädännön kehittyminen. Sitä seurattiin Suomessakin. Vaihtoehtoja palvelujen tuotannolle piti olla ja siten siis myös julkisen sektorin työttömyysturvassa. Se oli luonnollista niissä oloissa, joissa vapaavalintaista ansioturvaa hoidettiin työttömyyskassojen kautta eikä yleisenä vakuutuksena. 

Kaiken lisäksi monien kassojen jäsenkunnat olivat olleet jo vuosikymmeniä enemmän tai vähemmän päällekkäisiä. Luultavasti olikin niin, että ammattiliittojen suhteellisen vahvat näkemykset tarkasti rajatun jäsenkunnan välttämättömyydestä perustuivat niiden toiveisiin pitää jäsenkunnan tuomat jäsenmaksut omassa piirissä. Ammattiliitot olivat tottuneet hallitsemaan omaa piiriään. Se oli mahdollistakin niin kauan kuin vakuutusmaksutulot – siis jäsenmaksut – riittivät alan työttömyyskorvauksiin riskittä. Kuitenkin valtiovalta nosti työttömyyskassalta vaadittua vähimmäisjäsenmäärää jo 1990-luvulla juuri riskien vähentämiseksi. Tämä johti kassojen yhdistymisiin, ja se sotki entisestään jäsenrajauksia. 

Lopulta oikea yleinen työttömyyskassa syntyi vuonna 2005, kun vielä kaksi asiaa muuttui: YTK:n nimi muuttui Yleinen työttömyyskassa YTK:ksi ja samalla sen viimeinen jäsenrajoitus poistettiin, kun myös kirkon ja seurakuntien työntekijät tulivat kassan piiriin. 

Paikallinen ja mutkaton

Kassaa kutsuttiin alun alkaen Loimaan kassaksi, sillä se perustettiin Loimaalla. Se oli ensimmäinen suuri ammattiliitoista riippumaton työttömyyskassa. Ensimmäinen valtakunnallinen tiedotustilaisuus pidettiin Tampereella, Pirkanmaan Yrittäjien toimitiloissa 6.11.1991. Helsingissä käytiin vain ministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriö merkitsi kassan rekisteriin 18.9.1991. Tuolloin työttömyyskassoja oli jo yli 70. Toimitilat vuokrattiin Loimaan Teollisuuskadulta T.E.D. -Tuote Ky:n tiloista eli kassan johtajaksi tulleen Juho Paloheimon yrityksen tiloista. 

Paikallisuus ja mutkattomuus on leimannut tätä Suomen suurinta ja valtakunnallisesti toimivaa työttömyyskassaa. Kun toiminta laajeni nopeasti, kaduiltakin kyseltiin tuttuja ja tutun tuttuja töihin. Yhteistyö myös oppilaitosten, eritoten silloisen Loimaan Ammatti- ja Aikuisopiston kanssa, syntyi nopeasti. 

Loimaalla, missä maatalous sekä pien- ja keskisuuren teollisuuden konepajat ja verstaat hallitsevat, YTK on tarjonnut toisenlaisen työmahdollisuuden eritoten naisille. Kassa on ollut pitkään Loimaan tärkeimpiä ja suurimpia työnantajia. Vuonna 2021 henkilöstöä oli enimmillään melkein kolmesataa. Koronapandemia pahensi työttömyyttä, ja siksi henkilökunnan määrä kasvoi lähes 150:llä vuosina 2020–2021. Kun epidemian hallintaan tarkoitetut sulku- ja rajoitustoimet ovat hellittäneet, ovat eritysesti lomautetut palanneet töihin, mikä on puolestaan näkynyt YTK:lla työmäärän vähenemisenä. Henkilökunnan määrä on sitä myöden myös laskenut huippulukemista. 

Paikallisuus ja mutkattomuus näkyvät siinäkin, että yhä vielä ympäri maata kassaa nimitetään tuttavallisesti Loimaan kassaksi. Paikallisuus kasvoi voimavaraksi ja korosti myönteistä erikoisuutta. 

Vahvaa kasvua

YTK kasvoi vauhdilla. Kasvu oli suurempi ja nopeampi kuin perustajatkaan olivat ounastelleet. Reilussa vuosikymmenessä YTK kasvoi Suomen suurimmaksi työttömyyskassaksi. Se oli sitäkin erikoisempaa, koska YTK:lla ei ollut tukenaan ammattialaliittoja tai muita yhdistyksiä. YTK tuli vallinneen työttömyysturvajärjestelmän ja totuttujen käytäntöjen ulkopuolelta. 

Kolmetuhatta jäsentä oli minimiraja, joka vaadittiin, jotta kassa oli oikeutettu täyteen valtionapuun ja täysiin työnantajaosuuksiin. Jäsenhankinta aloitettiin heti perustamisen jälkeen, ja kolmetuhatta täyttyi reilusti ennen ensimmäisen toimintavuoden tammikuun loppua 1992 (21.1.1992). Keräyksessä perustajakunnan yhteyksillä yrittäjiin oli suuri merkitys, sillä uusia jäseniä tuli erityisesti yrittäjäjärjestöjen kautta pienistä ja keskisuurista yrityksistä. 

Kahdensadantuhannen jäsenen määrä ylitettiin vuonna 2002. Silloin YTK oli ensimmäistä kertaa Suomen suurin työttömyyskassa. Huhtikuussa 2021 jäsenmäärä ylitti puoli miljoonaa. Jäsenmäärä on kasvanut jokaisen tähänastisen toimintavuoden aikana.

Suurin työttömyyskassa YTK on ollut jo pitkään. Syksyllä 2023 julkisuudessa olleiden tietojen perusteella YTK:n jäsenmäärä ylitti myös suurimman ammattiliittojen keskusjärjestön työssäkäyvien jäsenten määrän.

Yhteiskun­nallinen tilaus

Yleiselle, ammattialoihin sitoutumattomalle kassalle oli tarvetta eli sille oli niin sanottu yhteiskunnallinen tilaus. Tämä seikka yhdisti erilaisia etuja ja erilaisten ihmisten tarpeita ja motiiveja. Pienet kassat, kuten urheilutoimihenkilöitä varten perustettu työttömyyskassa, eivät olleet vahvoja eivätkö voineet täyttää valtiovallan tiukentuneita vaatimuksia kassojen talouden turvaamisesta. Laajapohjainen työttömyyskassa oli vahvempi kuin pieniin erikoisaloihin nojaavat kassat. 

Toinen tärkeä seikka oli 1990-luvun alun paha talouslama. Työttömyys kasvoi nopeasti ja ennen kokemattomaksi. Myös tuhansia toimihenkilöitä ja esimiehiä joutui työttömiksi, ja vielä useampia työttömyys saattoi uhata. 

1990-luvun alun lama iski erityisesti nuoriin kovasti. Pian alle 25-vuotiaita oli työttöminä 77 800, 70 prosenttia (32 000) enemmän kuin edellisenä vuonna. Heitäkin oli lisäksi lomautettuna. Vain reilu puolet työttömistä oli jonkun työttömyyskassan jäseniä. 

Samaan aikaan myös kymmenet tuhannet pienet yritykset olivat vaikeuksissa. Se tarkoitti, että niiden omistajat ja omistajien perheenjäsenet saattoivat joutua puille paljaille, kuten sanonta vielä tuolloin kuului. Työttömyysturvaa ei ollut kehitetty yrittäjille. Suomalaisista yrityksistä pääosa, noin 2/3 eli noin 200 000, oli yksinyrittäjiä.  

Juho Paloheimo kertoo ensimmäisessä kassanjohtajan katsauksessa, että Varsinais-Suomen yrittäjät ry pyysi häntä nimenomaan selvittämään ansioturvan järjestämistä ay-liikkeeseen kuulumattomille pienyrittäjien työntekijöille. 

Valtavan työttömyyden oloissa YTK sai räjähtävän startin. Vuonna 1992 kassan jäsenyyttä haki 18 000 henkeä, ja vuoden lopussa jäseniä olikin 17 071. Kassa kasvoi heti keskisuureksi työttömyyskassaksi. 

Seuraavana vuonna, 1993, jäsenmäärä kaksinkertaistui liki 36 000:een. Se nosti kassan saman tien 15 suurimman työttömyyskassan joukkoon silloisessa 70 kassan joukossa. 

Näihin näkökohtiin yhdistyvät myös jotkut poliittiset motiivit ja tavoitteet. Suomessa ammattiyhdistysliikkeeseen on luotettu laajasti, vaikka vain kerran enemmistö suomalaisista on äänestänyt vasemmistopuolueita (1966). Kahdesti muulloinkin eduskunta on ollut vasemmistoenemmistöinen, vaikeissa oloissa ensimmäisen maailmansodan aikana 1916 sekä suurtyöttömyyden ja valtion kassakriisin aikana vuonna 1958. 

On ilmeistä, että puolueista ja ammattiyhdistysliikkeestä riippumaton työttömyyskassa tuntui monista täysin luonnolliselta vaihtoehdolta. Vastakkaiselta suunnalta jotkut ammattiyhdistysliikkeen edustajat sen sijaan väittivät, että YTK on työnantajien ja porvarillisten voimien salaliitto ja ristiretki ammattiyhdistysliikettä vastaan. Näitä ajatuksia korosti se, että poliittisesti hyvin ristiriitaisen henkilön, lama-ajan valtiovarainministeri Iiro Viinasen (Kok), tiedettiin puoltavan riippumattomia työttömyyskassoja. Näkemystä YTK:n haitallisuudesta ammattiyhdistysliikkeelle ylläpitää nykyäänkin se jatkuva kehitys, jossa YTK:n vahva jäsenkasvu ja ay-liikkeen pienenevät jäsenmäärät korreloivat. 

1990-luvun alussa oli muitakin suunnitelmia riippumattomista työttömyyskassoista. Näitä selvitettiin joissakin valtakunnallisissa työnantajapiireissä, mutta suunnitelmista luovuttiin. Työnantajaliitot arvioivat, että tällaiseen toimintaan ryhtyminen kärjistäisi sekä työilmapiiriä että suotta politisoisi työttömyysturvakysymykset väärällä tavalla. On arveltu, että jotkut keskeiset työnantajat jättivät asian sikseen työrauhan varmistamiseksi. 

YTK:n suunta

Kassan ensimmäistä johtajaa, Juho Paloheimoa, pidettiin räväkkänä esiintyjänä, jolla oli vahvat mielipiteet. Julkisuudessa hän puhui useimmiten vain valinnanvapauden ja luonnollisen kilpailun eduista. Kuitenkin se, että hän johti YTK:ta kuin perheyritystä, sisälsi sen mahdollisuuden, että henkilökohtaiset mielipiteet olisivat voineet tulla YTK:n toimintaa leimaaviksi piirteiksi. 

Jäsenkunnan nopea laajentuminen osoitti, että politiikka ei tullut määräämään kassan kehitystä. YTK:n hallitus korosti asiallisuutta ja neutraalisuutta, eritoten Paloheimon erottamiseen johtaneen päätöksen jälkeen (2005). Tuolloin uudeksi toimitusjohtajaksi tullut Veli-Matti Aittoniemi painotti vahvasti ammatillista johtamista ja neutraalia asennoitumista poliittisiin lähtökohtiin. Hän antoi asiasta haastattelunkin mm. Uutispäivä Demarille (8.9.2005). Haastattelussa Aittoniemi puhui joistakin kärjistyksistä hiukan valittelevaankin ja anteeksipyytelevään sävyyn. 

Alusta alkaen YTK kehitti palveluitaan tekniikan suomin keinoin mahdollisimman toimiviksi ja taloudellisiksi. Hallinnollisen tehokkuuden myötä YTK on aina ollut yksi edullisimmista työttömyyskassoista. Viimeksi kuluneena vuosikymmenenä asiakaspalvelun laatu on ollut kehitystyön ajuri, mikä näkyy mitatun asiakastyytyväisyyden korkeana tasona.

Jäsenkasvun ja jäsenrajauksen puuttumisen myötä YTK Työttömyyskassa jäsenineen on vuosi vuodelta ollut tarkempi ja kattavampi läpileikkaus Suomen palkansaajista. Koska työttömyyskassan jäsenmaksu riippuu voimakkaasti etuusmenoista, eli käytännössä jäsenistön työttömyysasteesta ja tulotasosta, heijastelee YTK työttömyyskassan jäsenmaksu melko tarkkaan keskiarvotyöntekijän työttömyysriskiä. 


Lähteet 

Lähteinä: Kassanjohtajan katsaus 17.8.1991–1992 sekä katsaukset ja toimintakertomukset 1993–2000 ja 2001–2005. YTK:n arkisto (seur. YTKa), Loimaa; YTKa: Hallituksen selostus sulautumissopimuksen perusteista 4.10.1996 /YTKa); Veli-Matti Aittoniemi, MaRan varatoim.joht.: Puhelinhaastattelu 27.10.2021 (Marko Nenonen); Häkkinen, Juha, Loimaan kassa. Työttömyysvakuutusjärjestelmän uusi toimija ja sen ympärillä käyty julkinen keskustelu. Painamaton pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto 2013; Yritysneuvoja Paula Avellán (Loimaan kaupunki): puhelintiedonanto 26.10.2021; Jäsentiedot: YTK; Loimaan kaupunki (loimaa.fi). Lait: Finlex.fi.